¡ Flamenco, Oulu! -ohjelma
3. marraskuuta 2019 teatteri Rio
Nisun himo eli sevillanasta Oulun murteella
Mus: Trad.
Sanat: Katri Rauanjoki
Esiintyjät: Tuija Anttila, Pirjo Lempeä, Laura Palmgren, Katri Rauanjoki, Minna Soini-Kivari, Tiina Sundquist ja Leena Suoranta.
Palo Nuevon rytmiryhmä Pullaposket ylpeänä esittää: Nisun himo eli sevillanasta Oulun murteella! Räppärit ja runonlausujat pois alta, sillä nyt vedetään flamencoa oulun murteella niin, että Rotuaarin pallo lähtee kierimään! Katri Rauanjoen sanoittama sevillanas kuvaa oululaista mielen ja kielen maisemaa tuttuja maamerkkejä unohtamatta. Esitys nikkaa silmää pari vuosikymmentä sitten kuullulle tamperelaisten tekemälle sevillanas-versiolle.
Alegrías
Kor: Mari Isoaho
Mus: Trad. / Kari Suvilehto
Laulu: Anna Murtola
Kitara: Kari Suvilehto, Oula Mommo
Tanssijat: Inka Nummi-Heikonen, Tuija Korhonen, Helena Piippo, Mari Kellokumpu
Historian lehdet humisevat iloisesti kun lavalla nähdään Mari Isoahon koreografioima alegrías. Pohjoinen Flamenco ry:ssä flamencon aloittanut Mari Isoaho palasi Helsinkiin muuttonsa jälkeen kurssittamaan oululaisia alegríaksen merkeissä vuonna 2009, koko koreografia oli kasassa vuonna 2011. Isoahon innoituksena on perinteinen flamenco, joka sisältää yllättävän loppulaukauksen. Alegriaksen alkusoiton on säveltänyt pitkän linjan kitaristi Kari Suvilehto, joka on ollut merkittävä osa oululaista flamencoa aivan sen alkumetreistä alkaen.
Punta y Tacón
Säv. Sabicas
Palo: farruca
Kitara: Oula Mommo
Sabicasin kuuluisaksi tekemä farruca Punta y Tacónin tulkitsee kitaristi Oula Mommo, joka on työskennellyt laajasti musiikin parissa niin muusikkona kuin musiikinopettajana, ja on opiskellut flamencoa muun muassa vaihto-oppilasvuonnaan Espanjan Granadassa. Oula tuli mukaan Palo Nuevon toimintaan vuonna 2017 ja on aktiivisesti ollut mukana kursseilla ja esityksissä.
Libertango
Musiikki: Astor Piazzolla: Libertango
Esittäjä: Bond
Koreografia: Nada Nabhani
Tanssijat: Inka Nummi- Heikonen ja Tiina Ahlroos
Salaperäinen, hattupäinen duo tulkitsee kahden tanssilajin dialogia, kun itämainen tanssi ja flamenco taipuvat tangoon. Koreografian on tehnyt syyrialais-suomalainen itämaisen tanssin opettaja ja koreografi Nada Nabhani, joka on jo kohta 30 vuoden ajan opettanut satoja naisia Oulussa ja lähikunnissa. Flamenco ja itämainen tanssi ovat kohdanneet Nabhanin koreografioissa aiemminkin – mikä onkin sopivaa tansseille, jotka ovat kulkeutuneet Espanjasta ja Lähi-idästä tänne Perämeren rannoille saakka.
Bamberas
Kor: Elina Robinson
Mus: Trad.
Laulu: Anna Murtola
Kitara: Oula Mommo, Juho Koskimies
Perkussiot: Pauliina Kauppila
Tanssi: Tiina Kortelainen, Minna Järvelä, Pirjo Lempeä, Jonna Pulkkinen
Bamberas on lempeä ja rauhallinen, mutta silti uljas, ylväs ja horjumaton. Se on myös rakastavaisten laulu ja palo, jonka avulla voidaan pohtia, heijastaa ja vaalia mennyttä elämää, tehtyjä ratkaisuja ja elämän jatkumista niiden kanssa, niistä huolimatta ja niiden ansiosta. Bamberas keinuu valituksesta intohimoon, katkeruudesta anteeksiantoon ja välipitämättömyydesta rakkauteen – aivan kuten elämä ja rakkaus.
”Kuuntele tätä bamberaa, jonka laulan sinulle aamulla. Pue päällesi silkkihuivi ja tule mukaani mustalaistyttö. Älä välttele minua.”
Palma de Mallorca esittää: osa monologinäytelmästä Ruumiillisia tarinoita – Cuentos corporales
Teksti ja esitys: Katri Rauanjoki
Palma de Mallorca on oululaisen kirjailijan Katri Rauanjoen alter ego ja räiskyvä puheburleskihahmo. Palma on Muonion intohimoisin flamenca ja kertoo monologissaan, mitä tanssiminen hänelle merkitsee. Riehakkaista meiningeistä laskeudutaan välillä myös alas: ei elämä ole aina sileää, se on myös soleáa.
Soleá
Kor: Elina Robinson
Mus. Trad. / Kari Suvilehto
Laulu: Anna Murtola
Kitara: Kari Suvilehto ja Oula Mommo
Perkussiot: Pauliina Kauppila
Tanssi: Päivyt Huttu-Hiltunen, Elisa Vuorio-Huovinen, Tarja Oja, Helena Piippo, Inka Nummi-Heikonen, Mari Kellokumpu, Katri Rauanjoki, Tuija Korhonen, Tiina Kortelainen, Minna Järvelä, Marja Lehtola, Pirjo Lempeä, Jonna Pulkkinen
Soleá, flamencon kuningatarpalo, on vaativa ja hidas, sillä suru, synkkyys ja sydämen yksinäisyys tarvitsevat ilmaisuunsa aikaa. Soleá on yksi flamencon perustyyleistä – ja syystä: ihminen on elossaan ja olossaan pohjimmiltaan yksin, kohtalon armottoman ankaruuden armoilla. Jo soleán nimikin sen kertoo: sana tulee espanjan kielen sanasta soleares, yksinäisyys.
Elina Robinsonin soleá-koreografiaa on työstetty keväästä 2019 lähtien. Soleán alkusoiton ja väliosan on säveltänyt Kari Suvilehto. Vaikka flamenco on yhteisöllisyyttä, soleássa jokainen tanssija maustaa tanssia omalla tulkinnallaan. Elina Robinsonin soleá on enemmän kuin esittäjiensä summa: siinä tuntuu mustan talven synkkyys ja kevään kivulias kirkkaus, pohjoinen palo, joka on mahdollista vain täällä periferiassa.